Adventtiaikaan

(FI) Haen parhaillaan valokuvaukseen uutta intoa ja näkemystä Blogging Your Way Photography and Styling Bootcamp -kurssilta ja tässä näkyy nyt harjoitusotoksia teenjuontihetkestä. Jotta haastetta olisi varmasti tarpeeksi, kuvasin kotitehtäväkuvat keittiössä, joka ei ole todellakaan lempitaustani kuvien tunnelmaa hallitsevien ruskeiden ikkunanpielien ja kellertävien puupintojen takia. Ei tilasta kaunista nytkään tullut, muttei se sentään taida kuvia kokonaan pilatakaan. Vai mitä sanotte? Kuvatessa minun oli ihan pakko uhrautua taiteen vuoksi ja syödä vuoden ensimmäinen pipari. Ostimme niitä Ikeasta samalla kuin haimme sieltä laatikollisen glögiä ja pari muuta todella tarpeellista juttua. Hyvää ensimmäisen adventtisunnuntain iltaa!

(IT) Mi sono iscritta al corso Blogging Your Way Photography and Styling Bootcamp per trovare nuova ispirazione e idee per la fotografia ed ecco alcune foto che ho fatto come compito per casa di questa settimana. Per non fare la cosa troppo facile ho scelto come luogo la cucina che non mi piace per nulla per le superfici in legno che dominano lo spazio. La stanza non è venuta bella neanche in queste foto ma almeno sembra che non le rovini completamente. O che vi pare? Mentre fotografavo sono stata proprio obbligata a sacrificarmi per l'arte e ho mangiato il primo biscotto allo zenzero di quest'anno. Ne abbiamo preso una confezione da Ikea quando siamo andati a comprare una scatola di vin brulé e un paio di altre cose essenziali che servivano. Vi auguro una buona serata della prima domenica di avvento!

(EN) I'm currently participating to the Blogging Your Way Photography and Styling Bootcamp course in order to get new inspiration and ideas for my photography and here are some pictures I took for this week's homework. I didn't want to make it too easy so I decided to take the pictures in our kitchen that is really not my favourite place since I don't like all the wooden surfaces. Well, the room doesn't look good in these pictures either but at least it doesn't seem to ruin the photos completely. Or what do you think? Taking the pictures I had to sacrifice myself for my art and eat this year's first gingerbread cookie. We bought them at Ikea when we drove there to get a box of mulled wine and some other really necessary stuff. Have a great first Sunday of Advent evening!

Joulukauden avaus

(FI) Viime yönä satoi sen verran lunta, että talojen katot ja maa olivat aamulla hennon lumikerroksen peitossa. Lähikukkakaupalla vietettiin joulukauden avajaisia, joten minäkin innostuin jo tuomaan meidän tuulikaappiin vähän joulutunnelmaa. Jouluruusu viihtyy viileässä, joten toivon sen kukkivan tässä tilassa pitkään. Lyhdyssä on kätevä ledikynttilä, jonka voi ohjelmoida kaukosäätimellä päälle tietyksi tuntimääräksi, ja oven ulkopuolella olevassa lyhdyssä on toinen samanlainen. Aika kätevää, kun ei tarvitse muistaa käydä sammuttamassa kynttilöitä alakerrassa eikä ole myöskään tulipalovaaraa. Tuo kynttilänjalka, jossa on messinkiraidat, on peräisin kirppikseltä. Se oli tosi ruman ruskeaksi petsattu, joten maalasin puuosat grafiitinharmaalla Annie Sloanin kalkkimaalilla ja hankasin sotkuiset metallirenkaat puhtaiksi teräsvillalla. Tuulikaapin koristelun lisäksi meillä on jo ripustettu tyttöjen huoneisiin jouluvalot. Joko teillä on joulukoristeita esillä?

(IT) Durante la notte è nevicato e stamattina i tetti delle case e la terra erano coperti da un sottile strato di neve. Il fioraio vicino ha festeggiato l'apertura del periodo natalizio quindi anch'io ho deciso di portare un po' di natale nel nostro ingresso non riscaldato. All'elleboro piacciono le temperature basse e spero che fiorirà a lungo qui. Nella lanterna c'è una candela a led che si può programmare con il telecomando a spegnersi automaticamente. Nella lanterna che abbiamo d'avanti a casa ne abbiamo una uguale ed è proprio pratico che non c'è bisogno di andarle a spegnere la sera. Inoltre non c'è naturalmente nessun pericolo incendio. Il portacandela di legno viene dal mercatino delle pulci. Era di una sfumatura proprio brutta di marrone quindi l'ho verniciato con la vernice gessosa di Annie Sloan, colore Graphite. Gli anelli di ottone li ho puliti con lana d'acciaio. Oltre a queste decorazioni abbiamo messo già le luci di natale nelle stanze delle figlie. Avete già iniziato a decorare la casa anche voi?

(EN) It had snowed during the night and in the morning the ground and the roofs of the houses were covered with a thin layer of snow. The nearby florist celebrated the Christmas season opening so I decided to go with the flow and put some decoration to our non-heated entryway downstairs. The Christmas rose prefers cool spaces so I hope it will bloom for a long time here. In the lantern I have put a led candle that can be programmed with a remote control so it turns off automatically, and there's another one outside in front of the door. It's really practical you don't have to go and turn them off in the evening and there's no fire risk either. The wooden handlestick is from the flea market. It was stained in a really ugly shade of brown so I painted it with graphite Annie Sloan Chalk Paint. The brass rings I cleaned with steel wool. Besides this decoration we already have some Christmas lights in our daughters' rooms. Have you already started with the Christmas decoration?

Uutuuskirja Aina oikein

(FI) Voitteko kuvitella, että minä antiaamuihminen menin yläasteella kerran viikossa vapaaehtoisesti kahdeksaksi kouluun. Syynä oli käsityökerho, jossa meitä oli koolla mukava tyttöporukka. Koulupäivä käynnistyi ajankohdasta huolimatta harvinaisen miellyttävästi, kun neuloi kaikessa rauhassa villapaitaa ja rupatteli kavereitten kanssa. Sittemmin neulomisharrastukseni hiipui pitkäksi aikaa, mutta viime talvena tempaisin ja neuloin kuopukselle pipon ja tuubihuivin. Nyt työn alla on jo vähän isompi haaste eli torkkupeitto, ja tyynynpäällisen neulominenkin houkuttaa, kunhan ensimmäinen urakka valmistuu. Neulomisharrastuksen uudelleen löytäneenä olin ymmärrettävästi aika innoissani, kun kuulin, että pitämättömän tyylitajun omaava sisustustoimittaja, neulesuunnittelija ja bloggaaja Piia Kalliomäki teki Cozy Publishingille uutta neuleohje- ja sisustuskirjaa. Nyt kirja on jo julkaisukunnossa ja vaikka huominen julkistamistilaisuus menee välimatkan vuoksi ohi, pääsin jo hieman kurkistamaan kirjan sivuille. Odotukseni täyttyivät kaikin puolin, sillä kirja on täynnä toinen toistaan ihanampia neulemalleja ja upean tunnelmallisia ja taidokkaasti stailattuja sisustuskuvia. Ohjeet ovat niin yksinkertaisia, ettei niiden toteuttaminen vaadi ihmeellisiä taitoja, ja kirja visuaalisesti niin kaunis, että sitä selaa mielellään, vaikkei neulominen tai virkkaaminen kiinnostaisikaan. Jos kauniit tekstiilit kuitenkin houkuttavat, Aina oikein - sisusta ja neulo -kirjan voi antaa joululahjaksi neulovalle mummille tai tutulle, jolta voi odottaa seuraavana vuonna lämpimiä sisustukseen sopivia paketteja. ;) Onnittelut Piialle upeasta esikoiskirjasta!

(IT) Incredibile ma vero, quando ero a scuola media io che non sono per nulla una persona mattutina andavo una volta alla settimana volontariamente a scuola per le otto. Il motivo era il circolo organizzato dall'insegnante dei lavori manuali dove partecipava un bel gruppo di ragazze. Nonostante l'orario era molto bello iniziare la giornata lavorando a maglia e chiacchierando con le amiche. Poi con gli anni ho dimenticato questo hobby per parecchio tempo ma l'inverno scorso ho fatto un berretto e una sciarpa a tubo per mia figlia. Quest'anno ho già un progetto più grande in corso perché sto facendo una coperta e dopo vorrei fare anche un copricuscino. Potete capire che ero molto entusiasta quando ho sentito che la giornalista di arredamento, designer e blogger Piia Kalliomäki stava facendo per la casa editrice Cozy Publishing un libro di arredamento con modelli di lavoro a maglia per la casa. Ora il libro è pronto e, anche se non riesco a partecipare domani alla festa per la pubblicazione, ho avuto la possibilità di dare già un occhiata al libro. Proprio come mi aspettavo, le pagine sono piene di modelli ispiranti e bellissime foto d'interni. I modelli sono abbastanza semplici anche per principianti e tutto il libro è visualmente così bello che è un piacere sfogliarlo anche se i lavori manuali non interessano affatto. Ecco un regalo di natale perfetto per una nonna che lavora a maglia e che potrà in cambio regalare tanti bei pacchi morbidi l'anno successivo. ;) Complimenti a Piia per il bellissimo libro!

(EN) I know it's hard to believe but in secondary school I, who have never been a morning person, used to go to school once a week an hour earlier than I was supposed to. The reason was the handicraft club attended by a nice group of girls. In spite of the early hour it was a really nice start for the day to sit there knitting and chatting with the others. After that I basically forgot the knitting hobby for years until last winter when I made a beanie and a tube scarf for my daughter. This year I have started a bigger project and I'm knitting a throw blanket. After that I'm thinking of starting with a cushion cover. So you can imagine how happy I was when I heard that interior journalist, designer and blogger Piia Kalliomäki was writing an interior book with knitting patterns for the home for Cozy Publishing. Now the book is ready and even though I'm missing tomorrow's publishing party I had a chance to have a look at the book. Just as I expected, the pages are full of really inspiring models and harmonious interior photos. The patterns are easy enough even for beginners and the book is visually so beautiful that it's a pleasure to leaf it through even if you're not interested in knitting or crocheting. This book would be a perfect Christmas preset for a knitting granny who can in return give nice knitted gifts next year. ;) Congratulations on your beautiful book, Piia!

kuvat / foto / pictures: Cozy Publishing

Olohuoneen uusi taulu

(FI) Viikonlopun järkyttävät tapahtumat Pariisissa jättivät jotenkin tyhjän ja voimattoman olon. Parasta tässä tilanteessa taitaa kuitenkin olla yrittää keskittyä muihin asioihin, joten tässä nyt vähän ajankohtaista sisustusasiaa meidän kotoa, vaikkeivät marraskuun harmaassa otetut kuvat ihan priimaa olekaan. Sain vihdoin kaksi ystäväni Vivianan piirustusta kehystämöstä ja toinen tauluista sopii todella kivasti olohuoneeseen sohvan yläpuolelle. Taulu on nyt vanhan naulan varassa ja aion siirtää sitä vähän ylemmäs, jotta kuva on seistessä katselukorkeudella. Kaivoin viikonloppuna jo lampaantaljat esiin ja beigen sävyinen päätyi jälleen sohvan nurkkaan. Vuoden ensimmäinen valkoinen amaryllis on jo sohvapöydällä ja sen ensimmäiset kukat aukeavat varmaan aika sopivasti adventiksi. Toinen Vivianan tauluista päätyy ruokasaliin, jonne on tarkoitus koota galleriaseinä, kunhan aika antaa periksi. Siellä ripustamista odottaa eräs toinenkin kaunis taulu, jonka sain viime kesänä. Siitä lisää, kun ripustushommat on hoidettu. Olen muuten auttanut Vivianaa perustamaan oman blogin, jossa hän voi vihdoin esitellä taidettaan pysyvästi. Suuri osa  hänen kauniista töistään ovat nimittäin yleensä varastossa ja minusta on todella sääli pitää niitä katseilta piilossa. Vivianan blogiin pääsee tästä.

(IT) Gli avventimenti terribili a Parigi durante il fine settimana mi hanno lasciato una sensazione di vuoto e mi manca l'energia. Penso che la cosa migliore sia comunque di cercare di concentrarsi su altre cose quindi ecco qualche novità a casa nostra anche se le foto fatte al buio non sono il massimo. Ho finalmente fatto incorniciare due disegni fatti dalla mia amica Viviana e uno dei disegni sta proprio bene in soggiorno sopra il divano. Ora è appeso nel chiodo che c'era già quindi voglio alzare il quadro un po' in modo che sia sull'altezza ideale quando si entra nella stanza. Durante il fine settimana ho tirato fuori le pelli di pecora e quella beige sta ora sul divano. Sul tavolino c'è il primo amarillo bianco di quest'anno e penso che i fiori si apriranno giusto per la prima domenica dell'avvento. L'altro quandro di Viviana sarà situato nella sala da pranzo dove voglio fare una parete con tanti quadri appena avremo tempo per realizzarla. Ci aspetta già anche un altro quadro piccolo nuovo molto carino. Ve lo farò vedere quando la parete sarà pronta. A proposito, ho aiutato Viviana a fare un blog dove può far vedere la sua arte in modo permanente. Tante delle sue bellissime opere stanno normalmente in ripostiglio dove nessuno le può vedere e mi sembrava veramente un peccato. Clicca qui per andare al blog di Viviana.

(EN) The terrible things that happened in Paris last weekend have left me feeling empty and powerless. Anyhow, I think the best thing to do is to try to focus on other things so here's some decoration news from our home even though the pictures taken on a dark November day are far from perfect. I have finally had my friend Viviana's two drawings framed and one of them is pretty perfect for the living room. At the moment it's still hanging on the old nail but I will adjust its height so that it's on the eye level when you walk into the room. During the weekend I took out the sheep skins and put the beige one on the couch. There's also this year's first white amaryllis on the coffee table and it looks like the first flowers will open right for the first Advent Sunday. Viviana's other drawing will be hung in the dining room where we intend to have a gallery wall as soon as we have time to do it. We will hang there also another beautiful small picture that I got last summer. I'll show it to you when the gallery wall is ready. By the way, I have helped Viviana to start blogging so that she can show her art on regular basis. Most of the beautiful pictures are normally stored and I think it's really a pity that no one can see them. Click here to go to Viviana's blog.

Oma pikku Beni

(FI) Meidän kirjastohuoneessa on ollut akuutti mattokriisi päällä jo todella pitkään. Halusin tilaan jotakin peittämään rumaa ja epämiellyttävän muovista ja liukasta laminaattilattiaa, mutta normaalikokoiset matot olivat tilaan liian suuria tai liian kapeita. Vaikka pari metriä pitkä matto periaatteessa lattialle mahtuisikin, huoneen toisessa päässä on pianotuoli, jota siirrellään, ja toisessa miehen pyörillä oleva työtuoli, jolle myös pitää olla liikkumistilaa. Viime vuonna ostin tilaan pienen raidallisen vintagekelimmaton, mutta se oli turhan pieni ja siirtyi varsin pian eteiseen. Sen jälkeen olen sinnikkäästi yrittänyt käyttää huoneessa muita, meillä jo olevia mattoja, mutta mikään ei ole oikein toiminut. Suunnilleen kuukausi sitten bongasin sitten netistä pienikokoisen Beni Ouarain -maton, joka oli mitoiltaan ihan täydellinen, noin 175 x 135 cm, eikä hintakaan ollut paha. Kärsivällisen odotuksen jälkeen paketti saapui tänään perille ja pääsin sovittamaan mattoa paikoilleen. Ja sehän on ihan täydellinen! Kuvitelkaa, miten ihanaa on nyt istahtaa nojatuoliin lueskelemaan, kun voi upottaa varpaat pehmeään mattoon...

(IT) Ho avuto parecchi problemi nel trovare un tappeto adatto per la nostra stanza biblioteca. Volevo coprire il laminato brutto e troppo scivoloso ma i tappeti delle dimensioni standard erano tutti troppo grandi oppure troppo stretti. Anche se in teoria il tappeto potrebbe essere lungo due metri, da una parte c'è la sedia del pianoforte che dev'essere spostata e dall'altra la sedia da ufficio di mio marito che si muove sulle ruote. L'anno scorso ho comprato un tappeto kilim vintage con strisce ma alla fine era anche troppo piccolo e l'abbiamo spostato nell'ingresos. Dopo ho provato usare vari tappeti che abbiamo già ma nulla ha veramente funzionato. Circa un mese fa ho trovato su internet un piccolo tappeto Beni Ouarain che aveva le dimensioni ideali, circa 175 x 135 cm e anche il prezzo era ragionevole. Oggi il pacco è finalmente arrivato e ho potuto provare il tappeto nel suo posto. Ed è perfetto! Immaginate che bello ora sedersi sulla poltrona con il morbido tappeto sotto i piedi...

(EN) It's been a big problem finding a rug for our library room. I wanted to cover the ugly and slippery laminate flooring with something but the standard sized rugs were either too big or too narrow for the space. In theory you could have a two-meter-long rug in the room but then there's the piano chair at one end and my husbands office chair at the other and you have to be able to move them. Last year I bought an striped vintage Kilim rug  but it was even too small and we moved it pretty soon to the entry. After that I tried to use our old rugs in the room but none of them really fit there. Then about a month ago I found online a small Beni Ouarain rug that had an ideal size, about 175 x 135 cm. Today the package finally arrived and I was able to try the rug in its place. And it's perfect! Just imagine how wonderful it is now to sit on the armchair and feel the soft rug under your feet...

Blogini tarina

Questo post è purtroppo solo in finlandese. / Sorry, this post is only in Finnish.

Muistan vielä hyvin ensikohtaamiseni blogimaailman kanssa, vaikka siitä on jo aika monta vuotta. Päädyin työpäivän aikana jonkin nettihaun kautta kivalta vaikuttavaan sisustusblogiin ja mietin itsekseni, ettei tällaisen kotitoimistossa freelancerina töitä tekevän ja sisustuskärpäsen pureman ihmisen auta todellakaan ruveta seuraamaan blogeja. Jos tarjolla on loputon määrä kiinnostavaa sisustushöpinää ja inspiroivia kuvia, ne vievät helposti mennessään eikä aikaa jää kohta enää lainkaan työntekoon. Kuten arvaatte, annoin jossakin vaiheessa houkutukselle periksi, ja sen jälkeen se onkin ollut menoa. (On niitä töitäkin sentään onneksi tullut tehtyä siinä sivussa.) Nyt itselläni on takana yli kolme vuotta bloggaamista ja pääsen kertomaan blogini tarinan mainiota Tunne tilat -blogia kirjoittavan Karinin haastamana. Kuvituksena on vanhoja kuvia, joista osa on jo näkynytkin blogissa.

Miten blogi sai alkunsa

Mietin oman blogin perustamista pitkään, ennen kuin rohkaisin mieleni ja aloitin bloggaamisen vuoden 2012 huhtikuussa. Ajattelin, että bloggaamalla saattaisin tutustua ihmisiin, joilla oli samanlaisia kiinnostuksen kohteita kuin itselläni ja jotka ymmärsivät sisustusintoiluani paremmin kuin lähipiiri. Suurimpana esteenä oli se, ettei minulla ollut minkäänlaisia teknisiä taitoja enkä omistanut kunnollista kameraa, eivätkä perfektionistin luonne ja valtaisa itsekritiikin määrä myöskään auttaneet asiaa. Lopulta ajattelin, että jos kerran muutkin ovat oppineet bloggaamisen vaatimat taidot, miksen minäkin oppisi. Digikamerakin huushollista löytyi, joten jonkinlaisia kuviakin pystyin ottamaan. Bloggaamisen puolesta puhui myös se, että tiesin jo siinä vaiheessa perheemme muuttavan Saksaan mieheni töiden takia. Olisi mukavaa tallentaa tuleva ajanjakso jonnekin muuallekin kuin kameran muistikortille. Kun aloittamispäätös oli tehty, tarvitsi enää keksiä blogille nimi.

Mitä tapahtui minimalismille

Halusin blogin nimen kuvaavan jotenkin itseäni ja näkemystäni sisustamisesta. Ihailen suuresti minimalistista arkkitehtuuria ja nautin ympäristöstä, jossa on vähän tavaraa, harmoninen värimaailma, selkeitä ja yksinkertaisia linjoja ja kauniita, aitoja pintamateriaaleja. Olin joskus lukenut brittiläisen arkkitehdin John Pawsonin haastattelun, jossa hän sanoi, ettei minimalismi tarkoita sitä, ettei omista tavaraa. Minimalismi on sitä, että asunto on mahdollisimman selkeän ja rauhallisen näköinen ja että jokaiselle tavaralle on oma paikkansa katseelta piilossa. Avainasemassa ovat siis tinkimättömän viimeistelyn lisäksi hyvät säilytystilat. Juuri tällainen oli oma sisustusfilosofiani, johon olin kotejamme sisustaessani pyrkinut. Kun katselin ympärilleni lelukasojen ja muiden elämämisen jälkien keskellä, mieleen ei kuitenkaan ihan ensimmäiseksi tullut  minimalismi. Kun kotona asuu muitakin, myös heidän tarpeensa ja toiveensa on pakko ottaa huomioon, vaikka kuinka itse haluaisi lastenhuoneeseenkin yksiväriset verhot ja pelkkiä puisia leluja. Minun oli siis olosuhteiden pakosta nimettävä itseni ex-minimalistiksi. Totta puhuen huomaan, että myös tavaransietokykyni on perhe-elämän myötä kasvanut siihen verrattuna, mitä se joskus oli. Lisäksi olen löytänyt itsestäni pienen keräilijän, joten ehkä nimitys kuvaa minua ihan hyvin. Blogin lopullinen nimi löytyi netissä surffatessa ja on itse asiassa käännöslaina erään amerikkalaisen kirjan nimestä. Englanninkielistä muotoa siitä en aio täällä julkaista, jotten joudu raastupaan luvattomasta käytöstä, mutta löydätte kyllä teoksen halutessanne :)

Miten blogini on kehittynyt

Ihan aluksi ajattelin keskittyä blogissa visuaaliseen puoleen ja pitää tekstin määrän minimissä. Syynä oli perfektionistin suunnaton kriittisyys omaa tekstiä kohtaan. (Saatoin tuolloin kirjoittaa Facebook-päivityksestäkin monta eri versiota, ennen kuin olin siihen niin tyytyväinen, että saatoin julkaista sen.) Jossain vaiheessa tulin kuitenkin siihen tulokseen, että teksti tekee blogista kiinnostavamman ja avaa kirjoittajan persoonaa pelkkiä kuvia enemmän. Halusin myös kehittää itseäni kirjoittajana ja saada sujuvuutta kirjoittamiseen. Otin tavaksi kirjoittaa tekstit suomen lisäksi italiaksi ja englanniksi - italiaksi, koska se nyt vaan on niin ihana kieli, ja englanniksi, jottei tekstien ymmärtäminen olisi kenelläkään Google Translaten varassa.

Alkuaikoina blogissa oli melko usein ruokaohjeita, kun taas nykyään julkaisen niitä todella harvoin. DIY-jutut ja kaikenlaiset sisustus- ja designhöpinät ovat olleet mukana kuvioissa oikeastaan koko ajan. Suurin muutos blogissa on tapahtunut aikaa myöten luultavasti kuvien laadussa. Sen lisäksi, että olen harjoituksen myötä kehittynyt kuvaajana niin sommittelun kuin muunkin suhteen, käytössäni on nykyään kelvollinen kamera (Canon 600D) ja hyvä linssi lähikuvien ottoa varten (Canon 50 mm f/1.2). Löytyisipä jostain vielä sponsori, joka lahjottaisi käyttööni sisustuskuvaukseen soveltuvan kunnollisen laajakuvalinssin. Kittilinssillä kuvaaminen kun on joskus aika tuskaa. ;) Sisustamisen näkökulmasta bloggaamista rajoittaa tällä hetkellä hieman se, että asumme vuokra-asunnossa, jota ei voi remontoida oman näköiseksi. Vaikka haaveilen vaaleista puulattioista ja valkoisista ikkunanpuitteista, todellisuus on tällä hetkellä jotakin muuta.

Merkittävimmät taitekohdat

Sysäyksen kohti parempia valokuvia antoi Krista Keltasen pitämä bloggaajille suunnattu valokuvauskurssi. Ilmoittauduin kurssille, koska olin turhautunut siihen, etten saanut kauniita näkymiä millään ikuistettua kuviin sellaisina kuin olisin halunnut. Kurssin  aikana tajusin, ettei kaikki ollutkaan kiinni omista kuvaustaidoistani vaan että tarvitsin yksinkertaisesti paremman kameran. Vieläkin aina välillä turhauttaa, mutta pääasiassa kuvaaminen on nykyään haastavan hauskaa ja koen usein myös onnistumisen iloa. Blogging Your Way -kurssi puolestaan sai minut vihdoin tekemään uudistuksia blogin ulkoasulle ja tutustuin myös Lightroom-ohjelmaan, jonka avulla nykyään käsittelen ottamani kuvat. Reilun kahden vuoden ajan blogini on kuulunut Indiedays Inspiration -yhteisöön. Harmi kyllä en juuri pääse osallistumaan mihinkään yhteisiin rientoihin, mutta joskus kyllä vielä repäisen ja lähden muiden mukaan juhlimaan.

Bloggaamisen hyvät ja huonot puolet
Jos mietin bloggaamiselle alkuun asettamiani tavoitteita, ne on tullut saavutettua ja ylitettyä moneen kertaan. Olen tutustunut blogin kautta todella moneen aivan ihanaan, fiksuun, mukavaan, lahjakkaaseen ja kiinnostavaan ihmiseen, joista osan olen tavannut myös ihan tosielämässä. Olen äärettömän kiitollinen kaikista näistä uusista ystävistä! Bloggaaminen on myös vapauttanut minut monessa suhteessa liiallisesta itsekritiikistä. Tekstin tuottaminen sujuu nykyään yleensä ilman sen suurempaa tuskaa ja painan julkaisunappia miettimättä asiaa sen enempää. Valokuvaajana olen kehittynyt bloggauksen kautta todella paljon ja kuvaan nykyään oikeastaan pelkästään manuaaliasetuksilla. Tosin juuri mietin, että voisi olla aiheellista lukea vihdoinkin kameran käyttöohjeet huolella läpi ja ottaa taas jalusta käyttöön. Saattaisivat talvikauden kuvaussessiot sujua sen jälkeen vähän paremmin.

Huonojakin puoli tästä harrastuksesta tietysti löytyy. Blogipostausten teko vie minulta melkoisesti aikaa, koska haluan ottaa mahdollisimman hyviä ja kauniita kuvia. Kuvien jälkikäsittelyyn saan tuhraantumaan tunnin ja toisenkin, eikä tekstienkään kirjoittaminen kolmella kielellä käy ihan hetkessä. Bloggaaminen on varsin yksinäistä puuhaa, ainakin silloin kun kuvatkin on otettu kotona neljän seinän sisällä. Kommentit ovat koko homman suola, ja jos niitä ei kuulu, välillä kieltämättä mietin, onko tässä touhussa mitään järkeä ja olisiko syytä keskittyä pelkästään Instagramiin, missä ihmiset vielä reagoivat sisältöön. No, vielä ollaan kuitenkin plussan puolella, koska postauksia tännekin yhä syntyy. Loppujen lopuksi on kai niin, että blogia pitää kirjoittaa ensisijaisesti itselle. Motivaatio täytyy löytää omasta halusta jakaa ajatuksia, inspiraatiota ja hitusia omasta elämästä. Postausaiheista ei ainakaan itselläni ole vielä tullut pulaa vaan päin vastoin materiaalia on enemmän kuin aikaa toteuttaa postauksia.

Todistukseksi siitä, että kehitystä on tapahtunut, lisään tähän loppuun kuvan blogin alkuajoilta. Huomaatteko laadussa eroa nykyiseen? ;)

Haastan nyt puolestani seuraavat bloggaajat kertomaan oman bloginsa tarinan: Hani / Vaihtelevasti valkoista, Katja / Neovia House, Terhi / Reelinki ja Marja / Marjamailla. Tässä vielä haasteen säännöt:

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille. Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).

2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.

3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa.

4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteen ja kenet haastat mukaan.

5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkun kuvan yhteyteen tagi #blogitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä.

#Blogitarina-haasteen käynnisti Kototeko-blogi.

Uusi lempikuppi

(FI) Nyt on pakko oikein julkisesti kiittää rakasta aviomiestäni siitä, että hänelle jäi tässä eräänä päivänä aamiaisastioita pöydästä korjatessa yhdestä Iittalan Ego-sarjan lempikahvikupistani pelkkä kahva käteen. Kaipa kupissa oli ennestään joku hiushalkeama tms., koska ei kai kupin pitäisi normaalisti ihan noin vain hajota, mutta niin nyt kuitenkin kävi. Jäi kuppeja vielä kaksi jäljelle, mutta vähiin ne käyvät, eikä uusia enää saa. Alkujärkytyksestä toivuttuani olin kuitenkin tilanteeseen itse asiassa oikein tyytyväinen. Olin jo kauan haaveillut Royal Copenhagenin Blue Fluted Mega -sarjan termomukista, mutta kun kaapissa oli aika monta kuppia jo ennestään, sellaisen ostaminen tuntui turhalta. Rikki mennyt kuppi sen sijaan muutti tilanteen täysin! Sen tilalle sopii hyvinkin ostaa uusi, eikö niin? Ehkä kahvikin pysyy nyt uudessa lempikupissa vähän paremmin lämpimänä sen aikaa, että ehdin ottaa pari valokuvaa Instagramiin tai tänne blogiin. Viikonlopun aikana yritän muuten haravointihommien ohessa kirjoittaa tänne blogini tarinan. Kiitos haasteesta, Karin, ja kivaa perjantaita kaikille!

(IT) Devo proprio ringraziare mio caro marito perché qualche giorno fa quando stava sparecchiando il tavolo dopo la colazione gli è rimasta in mano solo la maniglia di una tazza Ego di Iittala. Probabilmente c'era già una minifrattura o qualcosa del genere nella tazza perché altrimenti non penso dovrebbe succedere una cosa del genere, ma comunque è andata così. Ora di di queste tazze che mi piacciono tanto sono rimaste solo due e non sono più in produzione. Dopo lo shock iniziale ero però addirittura contenta della situazione. Avevo sognato già a lungo di una tazza termica Blue Fluted Mega di Royal Copenhagen ma mi sembrava un acquisto inutile, visto che abbiamo comunque già tante tazze. Una tazza rotta invece cambia la situazione completamente, vero? Ora spero che anche il caffè si mantiene un po' più caldo nella mia nuova tazza preferita mentre faccio un paio di foto per l'Instagram oppure per il blog. A proposito, durante il fine settimana proverò a scrivere la storia del mio blog, oltre a rastrellare foglie secche in giardino. Grazie per avermela chiesta,  Karin, e buon venerdì a tutti!

(EN) I really have to thank my dear husband because when he was clearing the table after the breakfast a few days ago he was left with only the handle of one of our Iittala Ego cups in his hand. There must have been some micro fracture in the cup already, I don't think a cup can otherwise break like this. Anyhow that's what happened. Now we're left with only two of these beautiful cups and they are now longer in production. At first I was a bit down but then my mood changed completely. I had dreamed of a Blue Fluted Mega thermal mug for a long time but it seemed to me that I couldn't buy another cup because we already have the kitchen cupboards full of different kinds of them. Now that a cup was broken the situation completely changed, don't you think? I hope also the coffee will remain hot a bit longer in my new favourite cup so that I take a picture or two for Instagram or the blog before drinking it. During the weekend I will by the way try to write the story of my blog besides raking leaves in the garden. Thanks for asking me about it, Karin, and have a great Friday all of you!

Arricreati Concept Store

(FI) Vietimme Sisilian reissulla pari kokonaista päivää Syrakusassa ja Ortigian eli vanhankaupungin katuja kierrellessä löysin todella kivan sisustusliikkeen. Veronica Zambellin ja Mariaconcetta Confalonen Arricreati Concept Store on paitsi kauppa myös suunnittelutoimisto. Uusien tuotteiden myymisen lisäksi liikeideaan kuuluu vanhojen kalusteiden muokkaaminen uuteen käyttöön. Esimerkkinä on alla olevan kuvan mustaksi maalattu vanha pöytä, johon on lisätty uusi metallinen pöytälevy. Viihtyisän liikkeen tuotevalikoima oli kiinnostava yhdistelmä uutta designia ja perinteistä sisilialaista muotokieltä. Itse ihastuin erityisesti kauniisiin keraamisiin jakkaroihin, joiden valmistaja on Made a mano. Puoliso taas bongasi heti Seletti for Dieselin ruokailuvälineet, joiden toisessa päässä on jakoavain. Siinäpä vasta täydellinen isänpäivälahja innokkaille tee se itse -miehille :) Suosittelen ehdottomasti poikkeamaan Arricreatissa, jos joskus suuntaatte Syrakusaan!

(IT) In Sicilia abbiamo passato un paio di giorni a Siracusa e mentre giravamo le strade della vecchia città, Ortigia, ho scoperto un negozio di arredamento davvero carino. Arricreati Concept Store di Veronica Zambelli e Mariaconcetta Confalone non è solo un negozio ma anche uno studio di progettazione. Oltre a vendere nuovi prodotti le proprietarie vogliono ricreare e dare una nuova vita a vecchi mobili. Un esempio si vede nella foto di sotto. Un vecchio tavolino è stato dipinto nero ed è diventato più moderni grazie all'aggiunta di un nuovo piano in metallo. L'assortimento del negozio consiste nel design contemporaneo e negli oggetti più tradizionali, magari rivisitati in chiave moderna. A me sono piaciuti particolarmente gli sgabelli decorati in ceramica, fatti da Made a mano. Mio marito invece ha subito trovato le posate di Seletti per Diesel che sono anche chiavi inglesi. Un ottimo regalo per la festa del papà per i mariti che amano il fai da te. :) Consiglio vivamente di visitare questo negozio se vi capita di andare a Siracusa!

(EN) In Sicily we spent a couple of days in Syracuse and walking around the old town, Ortigia, I found a really lovely interior store. Veronica Zambelli's and Mariaconcetta Confalone's Arricreati Concept Store is not only a shop but also a design studio. Apart from selling new products the owners want to recreate old furniture and give them a new life. You can see one example in the next photo. An old table has a new modern look, thanks to some black paint and a new metal top. The cozy store offers a nice selection of new design combined to more traditional Sicilian forms. I really loved the beautifully decorated ceramic stools made by Made a mano. My husband instead spotted quickly the Seletti for Diesel cutlery that can be used also as a wrench. A perfect Father's Day present for all the DIY men. :) I really recommend a visit at Arricreati if you happen to go to Syracuse!